Joskus sitä aistii ympärillään oudon viehätysvoiman, Vladislav totesi muuan kerran. Silloin voi havahtua tuoksuttelemasta lähellään istuneen naisen parfyymiä, vaikka oikeasti nuuhkii feromoneja, noita vapaan kehon pienenpieniä lähettiläitä. (ks. The Sqwall Report )

Ehkäisyn medikalisoiminen oli joskus 1970-luvulla hieno juttu. Se vapautti miehet käyttämästä kortsua. Kunpa vain tuolloin olisi tiedetty, että 2000-luvulla kaikki naiset aknea pelkäävistä teinitytöistä vaihdevuosien kynnyksellä riutuviin toimistotäteihin syövät pillereitä siinä määrin, että hormonit ovat jo ympäristöongelma.

E-pilleri on parisuhteeseen sitoutuneille tehokas ehkäisykeino, koska se a. sammuttaa molempien halut ja b. saa naisen tuoksumaan osapuilleen yhtä kiinnostavalta kuin kuulakärkikynä (ks. Helmi-sivuston artikkeli ). On vaikea yrittää latautua seksiin, kun jokin sisällä sanoo, että tämä nainen ei muuten tuoksu naiselle.

E-pilleri oli feromonien kuolema. E-pillerin piti olla vapaan seksuaalisuuden alku, mutta se oli luonnollisen seksuaalisuuden alun loppu. On aivan sama, miten vähän vaatetta nainen pukee päälleen yökerhoon, kun kukaan jotakuinkin selvästi ajatteleva mies ei voi sanoa muuta kuin että sori, mutta sä et vaan tuoksu oikealle.

Kortsun käyttäminen olisi pieni vaiva siihen nähden, että naiset tuoksuisivat naiselle. Vieläköhän joskus tulee aika, jolloin jo ensi tuoksulta tajuaa, että tämän tyypin kanssa minä oikeasti haluan panemaan — heti?